
Ihan nuoresta asti olen salaa haaveillut taiteen tekemisestä. Niin salaa, etten tunnustanut sitä edes itselleni! Taide kaikkine ilmaisumuotoineen on kuitenkin aina ollut minulle jotain magneetinomaista, puoleensavetävää.
Jouluna 2018 pyysin puolisoltani joululahjaksi luonnoskirjan ja tussin. Olin päättänyt, että alan vihdoin opetella piirtämistä. Ajattelin, että jos harjoittelen vähän joka päivä, niin pakostikin tulen paremmaksi.
Luonnoskirja täyttyi ja vaihtui jossain vaiheessa iPadiin piirto-ohjelmineen. Myöhemmin tartuin maaleihin ja siveltimiin ja olin täysin mennyttä.
Nyt en ehkä ikinä halua lopettaa maalaamista, kun olen vihdoin päässyt alkuun. Tiedostan, miten vähän vielä osaan. Mutta kun antaudun ei-tietämisen tilaan, yhtäkkiä löytyykin varmuus siihen, mitä olen tekemässä.
Taiteen tekeminen on minulle kontrollista irtipäästämistä ja heittäytymistä seikkailuun avoimella, hyväksyvällä asenteella. Ajattelen, että maalatessa vallitseva rentous ja hyvä flow huokuvat myös valmiista teoksesta. Se, minkä pitää, siirtyy kankaalle.
Piirtäessäni haluan hyväksyä epävarmoina horjuvat viivat, jotka tuovat kuvitukseen epätäydellisen, inhimillisen sävyn. Tätä samaa herkkyyttä ja lapsenomaista tapaa nähdä haluan vaalia myös maalatessani.

Nuorena aikuisena olin matkalla esiintyväksi taiteilijaksi, opiskelin fyysistä teatteria ja sirkustaidetta - elin unelmaani! Paitsi että kesken matkan menin puihin, enkä kokenutkaan olevani valmis siihen kaikkeen. Opintojen keskeyttäminen tuntui pitkään elämäni tragedialta, aivan kuin olisin itse kaatanut omat haaveeni.
Siitä hetkestä tähän päivään on mahtunut mutkainen polku itseni ja oman kutsumukseni etsimistä, erilaisia opintoja ja elämässä luovimisen opettelua. Taaksepäin katsoessani tunnen, että kaikki mutkat ovat olleet tarpeen, että olen nyt tässä. Ja matka jatkuu!
Halusin kertoa tarinani siksi, että jos sinullakin on jokin salainen haave, niin toivon, että uskallat ajatella sitä. Että uskallat kuunnella sisäistä ääntäsi ja sitä, mihin se sinua ohjaa. Sillä koskaan ei ole liian myöhäistä.
Joskus ilmassa on myös ripaus taikuutta, joka voi muuttaa mahdottomaltakin tuntuvan mahdolliseksi!